2018_10_17
Uutiset

Muista käyttää tarkkuutta käyttöomaisuusosakkeen tulkinnassa

Käyttöomaisuusosakkeisiin liittyy useita tulkinnanvaraisia yksityiskohtia, joista sekä yrityksen että kirjanpitäjän on syytä olla tietoinen. 

Elinkeinoverolaki jaottelee liikeomaisuuden käyttö-, vaihto-, sijoitus- ja rahoitusomaisuuteen. Erilaisten omaisuuslajien hankintamenon jaksottamissäännökset poikkeavat toisistaan, mutta yhteistä on se, että hankintameno on vähennyskelpoista – luovutuksesta saatu tulo puolestaan veronalaista. Käyttöomaisuusosakkeiden osalta tästä pääsäännöstä kuitenkin poiketaan.

- Käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden osalta luovutushintojen veronalaisuutta ja hankintamenojen vähennyskelpoisuutta rajoitetaan tarkasti elinkeinoverolain kuudennessa pykälässä, taustoittaa talouskonsultti Ilppo Kaukola Accountorilta.

Aihe on ajankohtainen syksyisin: kirjanpitäjät ilmoittavat osakkeita verovapaina keväällä, Verohallinto käsittelee ne kesällä, ja syksyllä yritykset kaipaavat apua Verohallinnolle toimitettavan muistion laadintaa varten.

- Veroneuvontapalvelumme auttaa mielellään nopeallakin reagoinnilla, sillä yritys voi olla kohtaamassa kymmenien tuhansien eurojen veronkorotuksen. Tarvittaessa tuemme verotuspäätöksen vastaanottamisen jälkeen vielä oikaisuvaatimuksen laatimisessakin.

- Verovapaus kiinnostaa luonnollisesti verovelvollisia. Jos luovutusvoittoa on jaossa vaikkapa miljoona, on veron määrä iso. Tällöin verovelvolliselle voi syntyä virheellinen intressi ilmoittaa luovutusvoitto verovapaana, mutta tästä yhtälöstä unohtuvat verotuksen sanktiot ja korotukset. Tällainen riski ei ole ikinä suositeltavaa. Käyttöomaisuusosakkeen tulkinta on hyvin suppea oikeuskäytännön mukaan, vaikkakin tulkinnanvarainen.

Yhtiöiden välillä tulee olla transaktioita

Tyypillisimmillään käyttöomaisuusosakkeita ovat esimerkiksi tuotanto-, alihankinta-, myynti- ja markkinointiyhtiöiden osakkeet, jotka palvelevat omistajayhtiön liiketoimintaa.

- Näiden yhtiöiden välillä tulisi olla liiketoiminnallinen yhteys, mikä tarkoittaa, että varsinkin omistajayhtiön johdolla sekä heidän kirjanpitäjällään tulee olla yhteinen näkemys siitä, miten käyttöomaisuusosake on edistänyt ja turvannut omaa elinkeinoverotuksen alaista liiketoimintaa, Kaukola toteaa.

Liiketoiminnallisen yhteyden todisteena verovelvollisuusyhtiön ja käyttöomaisuusyhtiön välillä tulee myös olla oikeata liikevaihtoa, kirjanpidosta nousevia transaktioita.

- Tulkintaan liittyy myös se, että käyttöomaisuusosakkeen tulee olla pitkäaikainen sijoitus, eli jo osakehankintoja tehdessä on hyvä olla tietoinen suunnitelma niiden varalle. Jos käyttöomaisuusosakkeita myy liian nopealla tahdilla pois, Verohallinto voi kyseenalaistaa osakkeiden pysyväisluonteisen tarkoituksen.

Ilppo Kaukola kertoo, että käyttöomaisuusosakkeiden sudenkuopaksi on useissa käsitellyissä tapauksissa noussut osakeyhtiön tulonlähteen muutos.

- Jos yhtiön tulonlähde on ollut elinkeinoverolain alaista hankintahetkellä vaikkapa vuonna 2010, saattoi käyttöomaisuusosakkeiden suhteen tehty suunnitelma olla hyvinkin validi. Jos kuitenkin tulonlähde onkin muuttunut vuosien saatossa tuloverolain alaiseksi ja osakkeet päätetään myydä, ei verottaja tulkitsekaan niitä enää EVL:n mukaisesti käyttöomaisuusosakkeiksi.

- Yhteenvetona voin todeta, että jos yrityksellä on taseeseensa merkittynä käyttöomaisuusosake, mutta yritys ei ole ihan varma täyttääkö se kaikki verovapauden tunnusmerkistöt, hälytyskellojen pitäisi soida. Käyttöomaisuusosakkeen ja pitkäaikaisen passiivisen sijoituksen kohdalla veron määrä voi olla todella iso, mutta käytännössä voi olla vaikeaa hahmottaa käyttöomaisuusosakkeen ja passiivisen osakesijoituksen eroa, Kaukola päättää.

Käyttöomaisuusosakkeen tunnusmerkkejä:

  • Tyypillisimmillään käyttöomaisuusosakkeet ovat erilaisten tuotanto-, alihankinta-, myynti- ja markkinointiyhtiöiden osakkeet, jotka palvelevat omistajayhtiön omaa elinkeinotoimintaa.
  • Omistajayhtiön ja luovutettavan yhtiön välillä tulee olla muu elinkeinotoimintaan liittyvä yhteys, joka kytkee osakeomistuksen omistajayhtiön omaan elinkeinotoimintaan.
  • Yhtiöiden välisen liiketoiminnan tulee olla kestoltaan pitkäaikaista, laajaa ja merkittävää.
  • Suurten konsernien kohdalla osakkeet voidaan katsoa käyttöomaisuusosakkeiksi, jos toiminnallinen yhteys syntyy tytäryhtiöiden kautta ja on merkittävää.
  • Yhtiöiden välinen toiminnallinen yhteys voidaan huomioida myös hallinnollisena yhtiönä esimerkiksi siten, että emoyhtiön edustaja on tytäryhtiön hallituksessa. Pelkkä hallinnollinen yhteys ei kuitenkaan yksin riitä verovapaan käyttöomaisuusosakkeen tunnusmerkiksi.
  • Riittävä toiminnallinen yhteys ei toteudu, jos yhtiöiden välillä tuotetaan pelkkiä talous-, hallinto- ja erilaisia konsulttipalveluja ja niistä peritään maksuja, mutta palvelujen tuottaminen voidaan ottaa kokonaisarvioinnissa huomioon yhtenä vaikuttavana tekijänä.
  • Käyttöomaisuusosakkeet voivat olla tulkittavissa oikeuskäytännön mukaan verovapaiksi korkeintaan viisi vuotta siitä hetkestä, kun toiminnallinen yhteys päättyy. Oikeustila on epäselvä 0-5 vuoden välillä, kun yhtiön liiketoiminta on muuttunut EVL-toiminnasta TVL-toimintaan. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä epätodennäköisempää veroedun saaminen on.
Ota yhteyttä Lue lisää veroneuvontapalveluistamme Tilaa uutiskirje