2018_06_15
Uutiset

Muutoksia vaihtelevaa työaikaa koskevaan lainsäädäntöön

1.6.2018 alkaen on tullut voimaan useita muutoksia koskien vaihtelevan työajan työsopimuksia eli sellaisia työsopimuksia, joissa työaika vaihtelee määrätyn vähimmäistyömäärän ja enimmäistyömäärän välillä. Muutokset koskevat niin työsopimuksen tekemistä, työajan määräytymistä kuin työttömyysturvaa.

Muutosten tavoitteena on parantaa vaihtelevan työajan työntekijöiden asemaa sekä työsuhteen ehtojen että sosiaaliturvan kannalta. Työnantajan kannalta keskeisimmät muutokset liittyvät työsopimuksen tekemiseen sekä sairausajan ja irtisanomisajan palkan määräytymiseen.

Lakikohtaiset muutokset ja niiden vaikutukset

Työsopimuslaki

Jos työsopimuksessa sovitaan vaihtelevasta työajasta tai työntekijä on työsopimuksen mukaan niin sanotusti tarvittaessa töihin kutsuttava, on vaihteleva työvoiman tarve perusteltava työntekijälle kirjallisesti. Käytännössä syy kannattaa kirjata työsopimukseen. Lisäksi työntekijälle on selvitettävä, millä edellytyksillä ja missä määrin työvoimatarvetta syntyy.  Jos työntekijä on itse pyytänyt vaihtelevaa työaikaa, tämä riittää perusteeksi vaihtelevalle työajalle.

Työnantajan on syytä huomioida työsopimusta tehtäessä, että tarve vaihtelevan työvoiman käyttöön on pystyttävä perustelemaan myös työsuojeluviranomaisille.

Vähimmäistyöajan on vastattava työnantajan todellista työvoiman tarvetta. Jos toteutunut työaika kuuden kuukauden aikana ei vastaa sopimuksen mukaista vähimmäistyöaikaa, on vähimmäistyöajasta neuvoteltava työntekijän aloitteesta uudestaan. Jos uuteen sopimukseen ei päästä, on työnantajan esitettävä kirjalliset perusteet sille, miksi sopimuksen mukainen työaika edelleen vastaa todellista työvoiman tarvetta.

Vaihtelevaa työaikaa tekevällä työntekijällä on oikeus saada sairausajalta palkkaa, jos hänelle on merkitty työvuoroluetteloon työvuoro sairauspäivälle, työnteosta kyseessä olevana päivänä on muuten sovittu tai on muuten selvää, että henkilö olisi työskennellyt kyseisenä päivänä. Sairausajan palkka määräytyy vastaavalla tavalla myös silloin, kun on sovittu kiinteästä työajasta ja lisätyön määrä on sairausajan alkua viimeksi edeltäneiden kuuden kuukauden aikana keskimäärin ylittänyt sovitun määrän vähintään nelinkertaisesti.

Myös irtisanomisajan palkkaan liittyen lakiin on lisätty uusi säännös. Jos työnantajan irtisanomisaikana tarjoaman työn määrä alittaa viimeistä työvuoroa viimeksi edeltäneiden 12 viikon keskimääräisen työn määrän, työnantajan on korvattava alituksesta aiheutuva ansionmenetys työntekijälle.

Työaikalaki

Jos työaika on työsopimuslain tarkoittamalla tavalla vaihteleva, ei työntekijä voi enää antaa etukäteen sitoumusta lisätöiden tekemiseen. Sen sijaan työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi saa teettää lisätyötä vain työntekijän kutakin kertaa varten tai lyhyehköksi ajaksi kerrallaan antaman suostumuksen perusteella.

Jos työnantaja haluaa merkitä vaihtelevaa työaikaa noudattavalle työntekijälle työvuoroja, jotka ylittävät työsopimuksessa sovitun vähimmäistyöajan, työntekijälle on varattava tilaisuus ilmoittaa määräaikaan mennessä, missä määrin ja millä edellytyksillä hän voi ottaa työtä vastaan. Määräaika ei saa olla aikaisemmin kuin viikkoa ennen työvuoroluettelon laatimista. Jos kyse on esimerkiksi niin sanotusta nollatuntisopimuksesta, on kustakin työvuorosta saatava vahvistus työntekijältä viikko ennen työvuoroluettelon laatimista.

Työttömyysturvalaki

Työttömyysturvalakia on muutettu työttömyysturvan karenssin osalta. Jos työntekijä irtisanoutuu työstä sen vuoksi, että työtä ei 12 kalenteriviikon aikana välittömästi ennen irtisanoutumista ole ollut tarjolla siten, että työtä voitaisiin lukea hänen työssäoloehtoonsa, eikä työsopimuksessa ole sovittu säännöllisestä työn tekemisestä, ei karenssia aiheudu.

Ota yhteyttä Lisää ajankohtaisia uutisia Tilaa uutiskirje