2018_03_23
Uutiset

Näin nostamiasi osinkoja verotetaan

Päivän pidetessä osakeyhtiöiden tilinpäätökset valmistuvat, ja monissa yrityksissä edessä on osingonjako. Vaikka mitään merkittäviä muutoksia ei vuoden alusta tulekaan voimaan, on säännöt hyvä palauttaa mieleen. Kaikissa osingonjakoon liittyvissä kysymyksissä, jotka jäävät askarruttamaan, saat apua Accountorin asiantuntijapalveluista.

Osinkojen verotus

Yhteisöjen ja luonnollisten henkilöiden osingon verotus

Yhteisöjen kohdalla osinkotulojen verokohtelu vaihtelee. Esimerkiksi listaamattoman osakeyhtiön toiselta listaamattomalta yhtiöltä saama osinko on verovapaata tuloa. Jos osingon maksaja sen sijaan on pörssiyhtiö ja vastaanottaja listaamaton yhtiö, on osinko kokonaan veronalaista, jollei osingonsaaja omistaa osakepääomasta välittömästi vähintään 10 %.

Luonnolliselle henkilölle osingot ovat aina veronalaisia. Myös tällöin verotukseen vaikuttaa oleellisesti se, onko osinkojen jakajana pörssiyhtiö vai listaamaton yritys. Pörssiyhtiön jakamasta osingosta 85 % on pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa. Pääomatuloveroprosentti on puolestaan 30 % 30.000 euroon asti ja tämän ylittäviltä osin 34 %.

Listaamattoman yrityksen osingon verotus

Listaamattomissa yrityksissä osingon verotus riippuu siitä, kuinka suuri jaettavan osingon määrä on osakkeen matemaattiseen arvoon nähden.

Jos jaettavan osingon määrä on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa. Jos osingonsaajan verovuonna saamien tällaisten osinkojen yhteismäärä ylittää 150 000 euroa, ylimenevästä osasta on veronalaista pääomatuloa 85 % ja verovapaata tuloa 15 %. 150 000 euron raja on verovelvolliskohtainen, eli siinä huomioidaan kaikista lähteistä saadut osingot.

Kun otetaan huomioon yhtiön maksama 20 % yhteisövero, kokonaisvero nostetusta osingosta on 8 % tuottoon asti 26 – 26,8 %.

Jos yhtiön jakaman osingon määrä on suurempi kuin 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, 8 %:n ylittävästä osingosta 75 % on veronalaista ansiotuloa ja 25 % verovapaata tuloa.

Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan pääsääntöisesti osingon jakovuotta edeltäneen vuoden tilinpäätöksen taseen perusteella. Osakkeen matemaattinen arvo on yhtiön nettovarallisuus jaettuna ulkona olevien osakkeiden määrällä. Tästä laskentatavasta voidaan poiketa kuitenkin silloin, jos yritys on toteuttanut osakeannin tai muun osakkeiden määrää lisäävän toimen matemaattisen arvon laskennan pohjana olevan tilikauden päättymisen jälkeen. Tällöin osakeannissa annettujen uusien osakkeiden matemaattiseksi arvoksi katsotaan osakkeen nimellisarvo, kirjanpidollinen vasta-arvo tai osakkeen merkintähinta.

Omistajayrittäjien osingon verotus

Omistajayrittäjien osalta osakkeen matemaattinen arvo lasketaan osakaskohtaisesti. Esimerkiksi osakaslaina vähennetään osakkeiden matemaattisesta arvosta. Jos esimerkiksi omistajayrittäjän osakkeiden matemaattinen arvo on 50 000 euroa ja osakaslainan suuruus on 20 000 euroa, osakkaiden hänen kohdallaan osakkeiden matemaattisena arvona käytetään 30 000 euroa.

Palkan määrää miettiessä kannattaa ottaa huomioon, että palkka on yritykselle kuluerä ja se vähentää yrityksen verotettavaa tuloa. Näin ollen palkkaa kannattaakin nostaa niin, että ansiotulon veroprosentti nousee vähintään 26 %:iin. Accountorin laki- ja veropalveluista saat tarvittaessa apua tarkempien laskelmien tekemiseen.

Osinkoja jakavan yhtiön on toimitettava ennakonpidätys luonnollisille henkilöille maksetuista osingoista. Ennakonpidätyksen suuruus julkisesti listaamattoman yhtiön osingoista on 7,5 % 150 000 euron rajaan asti. Rajan ylittävästä osasta ennakonpidätys on 28 %. Pidätysprosenteista voidaan poiketa osingonsaajan toimittaman muutosverokortin perusteella.

Lähde: yrityslakimies Susanna Jaakkola, Accountor


Jäikö joku artikkelissa askarruttamaan mieltäsi? Lähetä sähköpostia asiantuntija@accountor.fi -osoitteeseen, niin vastaamme sinulle.

Vero- ja lakineuvonta

Ota yhteyttä Lisää ajankohtaisia uutisia Tilaa uutiskirje